Anna palautetta PoistuNopea poistuminen Siirry sisältöön

Juristi vastaa: Mikä on identiteettivarkaus ja milloin se tulee rangaistavaksi?

Identiteettivarkaudessa rikoksen tekijä käyttää oikeudettomasti toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa kolmatta osapuolta erehdyttääkseen ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee (rikoslaki 38 luku 9 a §). Kyse on siis tilanteesta, jossa rikoksen tekijä esiintyy toisena henkilönä eli uhrina ja saa kolmannen osapuolen erehtymään nimenomaan henkilöllisyydestä. Tilanteesta tulee aiheutua uhrille taloudellista vahinkoa, kuten selvittelykuluja tilanteen korjaamiseksi, tai vähäistä suurempaa haittaa, kuten asian selvittämisen ja oikaisemisen vaatimaa vaivannäköä.

Identiteettivarkaus tapahtuu useimmiten osana muuta rangaistavaa käyttäytymistä ja toisen henkilötietoja hyväksikäytetään tyypillisesti petoksissa (rikoslaki 36 luku 1 §), jolloin tekijä hankkii ensin uhrin henkilötiedot esim. huijausviestien, tietomurtojen tai väärinkäytettyjen asiakirjojen avulla ja sitten käyttää niitä erilaisissa sopimuksissa, kuten tilaamalla verkkokaupasta tavaraa tai tekemällä muita osamaksu- tai luottokauppasopimuksia tai ottamalla kulutusluottoja ns. uhrin nimiin. Uhrin henkilötiedot voivat olla tekijän tiedossa jo entuudestaan vaikkapa aikaisemman parisuhteen takia. Petoksessa uhri on esimerkiksi verkkokauppa tai luotonantaja mutta identiteettivarkaudessa ihminen, jonka tietoja petoksessa on käytetty.

Esimerkki

Syytekohta 1 Petos: A on hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt luottoja tarjoavan yrityksen X edustajaa myöntämään luoton, jota käyttäen on tehty useita ostotapahtumia urheiluliikkeen Y verkkokaupassa. Erehdyttämisen A on tehnyt käyttämällä luottohakemuksen tekemiseen B:n henkilötietoja. Luotto-osoitteeksi on ilmoitettu A:n kotiosoite. Teosta on aiheutunut X:lle 8 000 euron suuruinen vahinko. Syyttäjä vaatii A:lle rangaistusta petoksesta.

Syytekohta 2 Identiteettivarkaus: A on syytekohdassa 1 kuvatulla tavalla erehdyttääkseen kolmansia osapuolia oikeudettomasti käyttänyt B:n henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja siten aiheuttanut vähäistä suurempaa haittaa B:lle. Syyttäjä vaatii A:lle rangaistusta identiteettivarkaudesta.

Tilanteessa A on erehdyttänyt luotonantaja X:ää nimenomaan henkilöllisyyden osalta, kun A on esiintynyt B:nä. A on aiheuttanut ainakin vähäistä suurempaa haittaa myös B:lle, kun luotonantaja X on alkanut periä luottoa takaisin B:ltä luullen tätä luotonottajaksi. Tässä tilanteessa A on tehnyt B:n henkilötiedoilla petoksia ja tilanteen sekä aiheettomien laskujen selvittäminen on vaatinut B:ltä huomattavaa vaivannäköä.

 

Identiteettivarkaudesta voi olla kyse myös silloin, kun tekijä ainoastaan esiintyy toisena ihmisenä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa (valeprofiilin luominen toisen henkilötiedoilla). Tällaisen profiilin poistaminen saattaa olla vaikeaa, minkä lisäksi tilanne voi edellyttää yhteydenottoja lukuisiin henkilöihin, jotka ovat kuvitelleet kommunikoivansa sen henkilön kanssa, jota identiteettitieto koskee. Nimenomaan internetissä tapahtuvien tekojen osalta korostuu uhrille aiheutuva haitta, kun internetiin ladattuja tietoja yrittää saada poistetuksi.

Oikeuskäytännössä katsotaan, että identiteettivarkaus loukkaa uhrin yksityiselämää, jonka perusteella uhrilla on oikeus kärsimyskorvaukseen (vahingonkorvauslaki 5 luku 6 §). Henkilövahinkoasiainneuvottelukunnan suositusten mukaan kärsimyskorvaus identiteettivarkaudesta on 200–1 000 euroa (suositusten kohta III 4.6). Lisäksi uhri voi vaatia korvauksia muista rikoksen aiheuttamista vahingoista.

Syyttäjä saa nostaa syytteen identiteettivarkaudesta vain, jos asianomistaja vaatii tekijälle rangaistusta. Koska toisen identiteetin käyttäminen voi olla rangaistavaa identiteettivarkauden sijasta tai lisäksi myös jonkin muun rangaistussäännöksen nojalla (esim. petos, väärennös, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen), kannattaa aina tehdä rikosilmoitus poliisille.

Elisa Trejtnar
Varatuomari, Helsinki
Asianajotoimisto Advoline Oy
advoline.fi


Lue lisää

Identiteettivarkaus

Miten voin suojautua identiteettivarkaudelta ja vähentää siitä koituvien muiden rikosten riskejä?



RIKUn logo
Tietosuoja

Sivustollamme käytetään evästeitä (cookies). Keräämme evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tietojen keräämisen tavoitteena on kehittää sivuston laatua ja sisältöjä. Eväste on käyttäjän tietokoneelle lähetettävä ja siellä säilytettävä pieni tekstitiedosto. Evästeet eivät vahingoita käyttäjien tietokoneita tai tiedostoja. Käyttäjä voi tyhjentää evästeet käyttämänsä laitteen selaimen asetuksista. Evästeet voivat olla tarpeellisia joidenkin palveluiden asianmukaiselle toimimiselle. Useimmat selaimet mahdollistavat eväste-toiminnon kytkemisen pois käytöstä.

Lisätietoa tietosuojasta sivustollamme löydät täältä: https://www.riku.fi/rikosuhripaivystys/tietosuoja/